13. elokuuta 2008

vedät vielä yhden

          Vedät vielä yhden kortin, draama
tarvitsee huipennuksen, sinä täyttymyksen,
     kuin jokainen panos olisi viimeisesi.

               Rullaat panosta
suuremman itseään; kuin jokainen akti
     olisi viimeisesi, jokainen työntö
karkottaisi kuoleman kauemmas.

     Mutta se on paradoksi.
Pimeys elättää, se selättää sinut.
                    Ja niin menee elämäsi

     kuin kilpikonna kiipeäisi päälle
vierivän kiven, ja ajatteleeko eläin silloin
että erehtyminen on inhimillistä? Eikö pikemminkin

                              että on konnamaista
törmätä tunteettomiin tyyppeihin.

1 kommentti :

Kristian kirjoitti...

pasanen kirjoitti...

Tunnelma tiivistyy kahden alkusäkeistön aikana. Kolmas säkeistö ei mielestäni ole (ainakaan tuollaisena) tarpeen. Kaksi viimeistä tuovat mukavasti kevennystä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Vahvaa draamaa. Hieno.

Ilona Tammi kirjoitti...

peesaan pasasta, mutta tuo "pimeys elättää" on ihanan kauhuromanttinen, upposin hetkeksi Lovecraftin hirviöiden maailmaan