15. toukokuuta 2012

kesken kaiken

Silti sanat ovat tekoja, joita - tahdot tai et - et voi peruuttaa. Voit kelata nauhaa taakse ja tarkastella syljen lentoa lattialle ja paluuta kitalakeen, siellä tavut tavoittavat hitaasti toisensa ja muodostavat yhdyskuntia, nämä rihmastot, nämä käärmeet, ne kietoutuvat ympärillemme, murskaavat luut ja keuhkot. Sanojen mahti, sanojen tahti. Viattomat kirjaimet, ne pakotetaan muottiin sinun tähtesi, lähteesi tähden, nyt minä lähden. Ja aivan kuin sillä viimeisellä hetkellä ennen äärimmäistä äännettä, tarinan käännettä, aivan kuin silmät välähtäisivät. Se irtosi jo, rohkeus sanojen mukana.

1 kommentti :

Kristian kirjoitti...

arleena kirjoitti...

Runollista pohdintaa. Sanottua ei saa takaisin. Näihin sanoihin kiitos tekstistäsi.