17. elokuuta 2009

kuutamo, moderni valaisin

I

kuutamo, moderni valaisin lammen yllä kyllä
yö halkeaa kuin kypsä luumu, seinät kaatuvat

peilikuvat & ketunleivät lentävät sinne tänne
puhelin pirisee: kai ehdollistunut minä vastaa

me puhuimme kauan taivaan, helvetin asioista
niin kuin niistä jotain tietäisimme sietäisimme

veitsen viillon illan lihaan palkeenkieleen, pian
siirrytään toiseen aikaan ja paikkaan, elämästä

tuli yhtä pullonpyöritystä, ei: jo päivien kulku
oli yhtä pullonpyöritystä, mutta totuus muuttui

aina tehtäväksi ja tehtävä teräväksi valheeksi
joka loputtuaan jatkuu: me olemme rehellisiä

varkaita: näytä minulle tie seesteiseen iltaan
yön siltaan niin kerron mitä tuuli puista puhuu

1 kommentti :

Kristian kirjoitti...

Tikkis kirjoitti...

Ai niin tämä haljennut luumu-juttu.
Katselin sitä pitkään,
kahden rivin jako ja tasaiset rivit ovat myös kiintoisat.

Tiivistä.
Ehyt, pysyy kasassa.

Hmn, eli joo.

Kristian kirjoitti...

Tattista. Itseäni hieman epäilyttää muodon ehdoilla meneminen, mutta onpahan harjoitusta ainakin.